Tänään olin nainen.
Kävin lääkärillä keskustelemassa henkilökohtaisista asioista ja kehoni yksityisimmistä paikoista. Sitä aina jotenkin jännittää ihan hirveästi, vaikka kuinka olisi vuosien kokemus. Varsinkin jos joutuu menemään vieraan lääkärin vastaanotolle. Sillä mikään ei ole niin inhottavaa kuin huomata olevansa ihmisvihaaja-gynekologilla, joka tökkii väkivaltaisesti sormillaan paikkoihin joita tulisi kohdella hellästi.
Normaalistihan lääkärin vastaanotolla käydään jos on jotain ongelmia terveyden kanssa. Mutta naisena joutuu käymään tarkasteltavana/sörkittävänä/arvosteltavana säännöllisesti. (Siis jos sattuu olemaan kiinnostunut omasta terveydestään. Mikäli tykkää elää on the wild side niin antaa palaa vaan.) Jotenkin tämä aiheuttaa ylimääräistä jännitystä ainakin minun elämääni. Jotenkin sitä aina pelkää pahinta tai ainakin uskoo jonkin olevan huonosti.
Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rohkaista mielensä, olla avoin ja hyväksyä se, että ventovieras heppu sörkkii ”hieman” yksityisiä paikkoja. Ensin vain pitää istua vastailemassa henkilökohtaisiin kysymyksiin kumppanien määrästä, alapään toiminnasta, lisääntymissuunnitelmista. Tämän jälkeen seuraa kuuluisa ”otetaas sitten ne housut pois”-momentti. Tunnustellaan, tökitään, kurkistellaan, raaputellaan.
Olisipa joku kertonut minulle tämän ennen kuin menin nuorena ensimmäiseen tarkastukseen.
Itse olen ollut varsin onnekas, sillä minulla on ollut sama lääkäri jo useamman vuoden ajan. Ja mikä parasta, hän on erittäin mukava, miellyttävä ja asiansa osaava rautainen ammattilainen, joka on selvästikin päätynyt unelma-ammattinsa pariin. Toisilla naisilla on vakiokampaaja, minulla on vakiolääkäri.
