Juoruaminen pidentää ikää, vai kuinkas se sanonta meneekään.
Kutsuin tänään A:n luokseni kylään virpomaan tai hän taisi kyllä osittain kutsua itse itsensä. Virpomavitsaa en saanut, mutta ruohoa kylläkin. Ihanaa huomata, että tässä maailmassa on vielä ihmisiä, jotka askartelevat rairuohokoristekippohässäköitä ikkunalautojen täytteeksi. Mutta kuulumisten vaihtaminenhan oli se pääasia.
Minun ei edes tarvinnut udella, vaan A halusi itse kertoa yhteisestä tuttavastamme Guitarhero:sta. Juttuhan menee nimittäin niin, että me tutustuimme aikoinaan juuri A:n ystävällisellä avustuksella, sillä hän uskoi vakaasti meidän olevan kuin luodut toisillemme. Ja osittainhan neiti oli aivan oikeassa.
Nyt Guitarhero:n sekoilut ovat johtaneet siihen, että myös A:n välit häneen ovat katkenneet. He ovat olleet ystäviä jo käytännössä nuoruusvuosista saakka. Mutta niin vain kävi, että herra ei ole edelleenkään muuttanut elämänsä suuntaa vaan sekoilee entiseen tapaan. Hän ei ole vieläkään onnistunut pääsemään eroon alkoholista, rahaongelmista, masennuksesta tai naisongelmista. Töihin ei kuulemma jaksa raahautua ajallaan, illat menee ryypätessä joko kotona tai kapakassa. Naapurin muijan lisäksi pitää päästä paneskelemaan kaikkea muutakin mikä liikkuu.
Tulin seurustelumme aikana siihen tulokseen, että Guitarhero on täysin kykenemätön lohduttamaan toisia ihmisiä. Häneltä yksinkertaisesti puuttuu se taito kokonaan, mikä tekee hänen kanssaan toimimisesta hieman raskasta. Siinä nimittäin on mies, jolla tuntuu jatkuvasti olevan tuhat ja yksi ongelmaa, ja lisäksi jatkuva tarve avautua kaikista näistä ongelmista. Mutta auta armias jos kaipaisit itse lohdutusta, todennäköisemmin olosi vain huononee mikäli erehdyt kertomaan asioistasi Guitarhero:lle. Ja valitettavasti tämän joutui todistamaan nyt myös A.
Tiedän, että A yritti hienotunteisesti vältellä paljastamasta liikaa Guitarhero:n ihmissuhdesotkuista. Mutta lopulta sain sellaisen kuvan, että erinäisiä naissäätöjä on edelleen paljon. Joku hieman vakavampikin juttu, mutta herraa ei tunnu kiinnostavan. Kukaan ei ole kuulemma tarpeeksi hyvä hänelle.
Rivien välistä sain sellaisen käsityksen, että minun jälkeeni rima ja vaatimustaso ovat olleen aika korkealla. (Tai sitten olen vain itserakas ja omahyväinen paskiainen, joka jaksaa vieläkin kantaa kaunaa huonosti päättyneestä suhteestamme.)
