En tiedä pitäisikö uskoa vai olla uskomatta.
Kaikki alkoi siitä, kun Rapid vihjaisi kuihtuneesta suhde-elämästään. Ei suoraan ruikuttaen, vaan huumorin turvin sivulauseessa nalkuttaen. Tämä on minun kokemukseni mukaan miehille varsin normaalia toimintaa. Olen kuullut usein pientä ja vähän suurempaakin avautumista ohrapirtelön ääressä.
Puhuimme sangen yleisellä tasolla romantiikan ja erotiikan lopahtamisesta pitkässä parisuhteessa, kunnes Rapid halusi kertoa tarinan. Sain kuulla erinäisiä (erittäin ystävällisiä ja kauniita) asioita, joita joku ihminen oli hänelle aikoinaan sanonut ja kuinka nämä asiat, höystettynä kauniilla hymyllä, olivat saaneet hänet ihastumaan.
Olen sanonut Rapid:lle suoraan, etten halua päätyä keskelle hänen suhdesotkujaan. Vaikka näin on jo tainnutkin tapahtua, halusin sitä tai en. Olen luvannut kuunnella ja auttaa sen minkä pystyn, mutta kuten herra itsekin sanoi, päätökset hänen on tehtävä itse. Hän kuulemma katuu sitä, että seurustelusuhteensa vuoksi joitakin asioita meidän välillämme jäi kokematta, mutta ehkä nyt on tullut aika korja se tilanne.
To believe or not to believe.
