Lensin päivän aikana paikasta toiseen. Tai ainakin yritin, mutta osa menoistani peruuntui typerien esteiden vuoksi. Väsytin itseni nopeasti ja palasin uupuneena kotiin löhöilemään.
Lepäilyn lisäksi ehdin tarttua tuumasta toimeen ja sanoa suoraan Philo:lle, että on syytä ottaa hieman etäisyyttä. Herra taisi vain käsittää sen hieman väärin, sillä hän itsekin väitti olevansa niin kiireinen ettei oikein ehdi tavata vähään aikaan. En kuitenkaan halunnut jäädä murehtimaan asiaa sen pidemmäksi aikaa vaan päätin ottaa tarjouksen vastaan.
Seuraava etappi on pitää itse pää kylmänä ja noudattaa etäisyyslupausta. Ei missään tapauksessa mitään neitsyyslupauksia, kiitos. Katsellaan tapahtuuko väleissämme mitään muutosta kunhan kummankin kevään kiireet helpottavat. Tällä hetkellä olo on lähinnä vain helpottunut kun tiedän ettei tarvitse vähään aikaan murehtia siitä häiritsevästä iilimadosta. Pelkkä muistokin tästä viimeisimmästä tapaamisesta hieman puistattaa.
