Rötöstely viikonloppu edessä! Ei rahaa, ei sopivia vaatteita, ei ruokaa kaapissa, ei miestä eikä treffejä tiedossa ainakaan välittömässä lähitulevaisuudessa.
Otin eräästä viisaasta neuvosta vaariin ja päätin, että on tullut aika suorittaa vaihto. Totta puhuen tämä asia olisi pitänyt hoitaa pois päiväjärjestyksestä jo useampi kuukaus sitten. Sinisilmäisenä heitukkana erehdyin kuitenkin ostamaan suuren pensselin ja kultaamaan muistoja oikein olan takaa. Sitä niin haluaisi aina ajatella positiivisesti ja toivoa parasta, mutta kuikas sellaisessa leikissä tuppaakaan käymään. Mutta tänne ei olla tultu katumaan!
Minulle pitäisi suorastaan myöntää mitalli tai vähintäänkin kunniamaininta, koska onnistun uskomattomalla tavalla aina viruttamaan suhteitani aivan liian pitkälle. Olen käytännössä tehnyt taidetta siitä, kuinka pitkälle voi toiveikkaasti katsella suhteen kulkua. Hullu mikä hullu. Ehkä vielä joskus opin myöntämään tosiasiat itselleni tarpeeksi ajoissa. Näin ainakin säästyisi paljon vaivaa ja kyyneleitä.
Sanoin siis Philo:lle suorat sanat (= keskustelimme täysin asiallisesti ja aikuismaisesti tilanteesta, jonka jälkeen päätimme erota sopuisissa merkeissä). ”Take care now. Bye bye then.”
