Sain tänään hirmuisesti aikaiseksi ja valmistautuminen lomaviikkoa varten on nyt virallisesti alkanut. Päivä ei tosin meinannut millään lähteä käyntiin, mutta sain kuitenkin raahattua itseni ihmisten ilmoille. Kävin M:n kanssa kahvilla ja siinä vierähtikin useampi tovi ennen kuin olimme saaneet päivitettyä kuluneen syksyn tapahtumat ajantasalle. M on moniin muihin ystäviini verrattuna hieman erikoinen hippiäinen. Hän on niitä ainoita ihmisiä joiden kanssa voin keskustella karvakääryleistäni luontevasti, yleensä en kyllä edes halua mainita omistavani mitään turrikoita. En ole koskaan ollut mitenkään erityisen eläinrakas persoona, mutta rakkaat pikku palleroni ovat kyllä muuttaneet minua ihmisenä vuosien varrella. Tosin ymmärrän hyvin, ettei muita jaksa kiinnostaa keskustella kanssani aiheesta, joten en yleensä mainitse koko jutusta mitään.
Toisaalta lemmikkieläimien omistaminen tuo mukanaan myös uusia haasteita elämään. Matkustaminen on aina suunniteltava huolella ja muutenkin päivärutiineja on tarkkailtava, jotta elukat eivät pääse kuolemaan nälkään. Lisä haasteet tulevat eteen aina uuden kumppanin astuessa kuvioihin. Kaikki eivät ole eläinrakkaita, osa fiilistelee vain jotain tiettyä eläinlajia sekä toki allergiakin voi haitata tilannetta. Ja tottakai minä olen nyt sitten onnistunut iskemään silmäni mieheen, joka on erittäin allerginen kaikille karvahilsepölypalleroeläimille. Prkl.
