Juttu on niin, että kavereiden nykyiset ja entiset miehet/poikaystävät/epämääräiset säädöt ovat ehdottomasti kielletyllä listalla. Mutta mitä sitten kun niitä aletaan suorastaan tarjota ja tyrkyttää?
Tapasin jokin aika sitten erään erittäin hyvän ystäväni viimeisimmän saaliin. Paperilla täydellinen pakkaus, koulutettu, älykäs, komea, kohtelias ja hauska seuramies. Mutta luonteeltaan sekä tavoiltaan täysi vastakohta ystävälleni. Jollain tasolla he ovat kuin yö ja päivä. Eikä siinä sinäänsä ole mitään vikaa, sillä ”vastakohdat tunnetusti täydentävät toisiaan”. Mutta koska tunnen ystäväni, en ole aivan varma kuinka kauan hän jaksaa olla tyytyväinen tämän miehen rinnalla. Erilaiset taustat, elämäntilanteet, tavoitteet, elämäntavat.
Jokin aika sitten sain kuulla kommentin kuinka tämä edellä mainittu hurmuri sopisi paljon paremmin minulle kuin ystävälleni. Naureskelin ajatukselle. Mutta muutaman päivää sitten myös tämä ystäväni ehdotti minulle, että mitä jos ottaisin hänen miehensä. Sopisimme kuulemma paljon paremmin yhteen (ja hän olisi vapaa lähtemään erään toisen matkaan johon hän on jo ehtinyt iskeä silmänsä). Enää minua ei naurattanut.
Ei. Sellaista ei vain sovi tehdä. Ei. Se on vastoin kaikkia lakeja.
