Aikaisemmin olen päättänyt ottaa rennosti ja antaa miesten huidella oman mielensä mukaan. Koska kyllähän he ottavat sitten yhteyttä jos/kun haluavat nähdä. Taktiikka on ollut muuten oikein toimiva, mutta minä olen saanut kärvistellä kotona hermoheikkouden partaalla. Lopulta kaikki ”vapaudessa liihotelleet” deittini ovat myös halunneet jatkaa liihotteluaan yksin ja minä olen jäänyt rannalle ruikuttamaan. Joten Philo:n suhteen päätin toimia eri tavalla.
Ahdistin herran nurkkaan ja ilmaisin suoraan haluavani toimia toisin. Hyvä on, matelin. En edes uskaltanut kunnolla ruikuttaa vaan lähinnä piipitin säälittävästi. Ensin kyselin (muka leppoisasti) mahtaako viikonlopun tapaamisemme olla vielä voimassa. Tuonkin kysymyksen jouduin toistamaan useampaan kertaan ennen kuin sain vastauksen. Tässä vaiheessa herra aisti jo aivan selvästi turhautumiseni. Yritin selittää (pahoitellakseni tilannetta) etten halua jättää asioiden sopimista viime tippaan vaan haluan ennakoida ja suunnitella menoni hyvissä ajoin etukäteen.
Joka äijän kanssa tämä sama saatanan vääntö. Olen alkanut epäillä, että annan varmaan itsestäni uskomattoman rennon/leppoisan ensivaikutelman. Tähänkin pulmaan löytyy varmasti ratkaisu jostain elämäntapaoppaasta.
Toistaiseksi tilanne saatiin kuitenkin korjattua ja Philo totesi (täysin toiveideni mukaisesti) että TOTTAKAI me nähdään. Joten ostin hedelmäsalaattitarpeet valmiiksi ja varmistin että ne seksikkäimmät pitsialusvaatteet ovat varmasti puhtaana eivätkä pyykkikorin pohjalla.
