Joskus elämä on yksinkertaisesti niin overwhelming, että ei tiedä enää mihin suuntaan kannattaisi kääntyä. Mieleni tekisi sanoa ”tiedättekö” sen tunteen, kun makaa selällään lattialla tuijottamassa valkoista kattoa ja kyyneleet alkavat aivan väkisinkin virrata. Se on niitä erehdyksen hetkiä kun on antanut itselleen luvan pysähtyä. Toiset asiat vain ovat liian musertavia.
Normaalisti kääntyisin ystävieni puoleen, mutta nyt sekään ei ole mahdollista, sillä he ovat käytännössä jokseenkin saaneet tämän olotilan aikaiseksi. Facepalm.
Tyttö, tytsy, tytteli, typykkä, tsupu, chipu, nainen, likka, pimu, tipu, friidu, suttura, letukka, hupakko, heilakka, heitukka, horo. (Alleviivaa sana, jolla ystäväsi kuvailevat sinua.)
EDIT klo 16.47 : Niin makaa kuin petaa. Täytyy vaan tästä lähtien keskittyä enemmän siihen petaamiseen kuin makaamiseen.
