Kuvittelin näkeväni näkyjä kun huomasin minulle tulleen tekstiviestin. Luulin aluksi, että joku ystävistäni vain kyselisi vointiani, mutta viesti olikin Sailor:lta. Harkitsin oikeasti pitkään haluaisinko edes lukea mitä hän minulle haluaa sanoa. En ylipäätänsä uskonut, että hän haluaisi enää koskaan sanoa minulle yhtään mitään. Lopulta uteliaisuus vei voiton ja oli pakko tarkistaa tilanne.
Herra otti yhteyttä tiedustellakseen kuulumisiani, turha kohteliaisuus, jonka olisi toki voinut jättää väliinkin. Mutta itse asia taisi kylläkin olla kysymys johon vastausta jopa minun piti harkita huolella. Sailor ehdotti, että tapaisimme vielä tämän viikon aikana keskustellaksemme asioista. Itse en oikein ymmärrä mistä hän muka haluaa vielä keskustella. Hän ei pidä minusta, hän ei halua seurustella kanssani – mikä siinä muka jäi epäselväksi?
Ehkä Sailor:a jäi vaivaamaan kun minä en ilmaissut ollenkaan omaa kantaani/mielipidettäni/ajatuksiani edellisellä tapaamisellamme. Ehkä hän tuli katumapäälle. Ehkä herra haluaa minun suostuttelevan yrittämään vielä uudestaan.
En minä tiedä. Lupauduin nyt kuitenkin saapumaan tapaamiseen. Pitänee ottaa mukaan iso arsenaali nenäliinoja.
